Bures boahtin Same Ätnama webbasadjái

Same Ätnam sámi riikkaorganisašuvdna (RSÄ) galgá leahkit sámi váldoorganisašuvdna sámiid ovddas Ruoŧas.
RSÄ doibmii gullá demokráhtalaš hámiid mielde váldit vuhtii ja ovddidit sámi beroštumiid kultuvrralaččat, sosiálalaččat, rievttálaččat ja ekonomalaččat.

RSÄ galgá doaimmalaččat doaibmat olahit ulbmiliid mat gávdnojit mearriduvvon RSÄ:a joksanáigumušprográmmas ja iežá mearrádusaid riikkaorganisašuvnna riikkačoahkkimiin.

§2
Miellahttovuohta sámi servviid ja ovttastusaid ovddas

Vuoigadahtton miellahttovuhtii riikkaorganisašuvnnas leat sámi searvvit ja ovttastumit maid njuolggadusat ja ulbmilat eai leat Same Ätnama ulbmila vuoste.

Ohcamuš miellahttovuođas Same Ätnamii dán paragráfa mielde galgá dahkkot čálalaččat ja mearriduvvot riikkačoahkkimis. Miellahttovuohta heaittihuvvo maŋŋel gáibádusa stivrii dahje jus jahkemáksu ii leat máksojuvvon.

Vuoigadahtton miellahttovuhtii riikkaorganisašuvnnas lea maid olmmoš gii gullá sámi álbmogii. Ovttaskas miellahttui, gii ii leat gudnemiellahttu, heaitá miellahttovuohta maŋŋel almmuhusa riikkaorganisašuvnna čállingoddái dahje jus jahkemáksu ii leat máksojuvvon.

Gudnemiellahttovuohta sáhttá dieđihuvvot riikkačoahkkimis miellahtuide geat leat erenoamážit dan ánssašan. Gudnemiellahtut eai mávsse miellahttomávssu, muhto dain leat seamme rievttit ja geatnegasvuođat dego ovttaskas miellahtuin dán paragráfa mielde.

Vuoigadahtton miellahttovuhtii riikkaorganisašuvnnas leat maid iežá ovttastusat dahje iežá ovttaskas olmmoš. Dakkár miellahttu gohčoduvvo doarji miellahttun. Doarji miellahtus heaitá miellahttovuohta maŋŋel almmuhusa rikkaorganisašuvnna čállingoddái dahje jus jahkemáksu ii leat máksojuvvon.

Miellahttu gii ii deavdde dáid njuolggadusaid dahje gii iežá iežá ládje čielgasit láhtte sámi beroštumiid vuoste. Riikkačoahkkin sáhttá hilgut miellahtu dakkaviđe.

RSÄ:a alimus mearrideaddji orgána lea riikkačoahkkin. Bissovaš riikkačoahkkin dollo oktii jagis stivrras mearriduvvon áiggis ja báikkis.
Stivra galgá maŋemusat guokte mánu ovdal bissovaš riikkačoahkkima sáddet gohččuma mas boahtá ovdan áigi, báiki ja lohku vuoigadahtton áirasat ovttastahtton searvvi dahje ovttastusa ovddas.
Mošuvnnat bissovaš riikkačoahkkimii galget leahkit stivrras maŋemusat ovtta mánu ovdal riikkačoahkkima.

Válga sátnejođiheaddjis riikkačoahkkima jođihit.
Válga čállis riikkačoahkkima ovddas.
Válga dárkkisteaddjis riikkačoahkkima ovddas.
Mearrádus vuogi birra gohččut riikkačoahkkimii.
Ráđđádallan ja mearrádus stivrra ja ruhtadoallodárkkisteddjiid muitalusa hárrái, ja maid jearaldagat mat dasa gullet.
Ášši mii stivrras lea hoigojuvvon riikkačoahkkimii.
Áššit maid miellahttu lea boktán.
Válga sátnejođiheaddjis ja stivrras RSÄ:ái.
Válga juhkosiin.
Válga guovtti ruhtadoallodárkkisteaddjis ja sadjásaččain.
Válga válgaválmmastallanjoavkkus.

Álkidan dihte presidiá, sátnejođiheaddjái ja čállái galget gáibádusat buktojuvvot čálalaččat sierra skovis.
Cealkámušat berrejit leahkit oanit. Jus čoahkkimis orru leahkime áigevátni, de sáhttá sátnejođiheaddji mearridit ahte cealkámušat áigeráddjejuvvojit.
Riikkačoahkkima sátnejođiheaddji sáhttá mieđihit sátnevuoru/replik dasa guhte lea namuhuvvon namain, jus dakkár gáibiduvvo dakkaviđe áigeguovdilis cealkámuša oktavuođas.
Go ságastallan giddejuvvo, de galgá riikkačoahkkima sátnejođiheaddji guođđit vejolašvuođa daidda geat hálidit gáibádusaid guođđit. Das maŋŋel almmuhuvvo ahte lea giddejuvvon. Go dat lea dáhpáhuvvan, de eai sáhte ođđa gáibádusat biddjot ovdan eaige ođđa olbmot sáhte oažžut sátnevuoru áigeguovdilis jearaldagas.
Reservašuvdna mearrádusa vuoste galgá almmuhuvvot njuolga áigeguovdilis ášši gieđahallama oktavuođas. Reservašuvdna galgá jođánepmosit maŋŋel mearrádusa jearaldagas, čálalaččat guđđojuvvot riikkačoahkkima sátnejođiheadjái dahje čállái. Sierra skovvi gávdno lanjas.
Gáibádusat máhcaheami birra geahččaluvvojit ovdal visot iežá gáibádusaid.
Jearaldat mii váldo ovdan dán bargoortnegis dahje mii ii reglerejuvvo Same Ätnama njuolggadusain, reglerejuvvojit riikkačoahkkimis riikkačoahkkima sátnejođiheaddjis árbevirolaš práksisa mielde.

Sámi servviin ja ovttastusain leat áirasat riikkačoahkkimii miellahtuid registrerejuvvon miellahttologuid ektui. Gitta 15 registrerejuvvon miellahtu addet rievtti ovtta áirasii, das maŋŋel addá juohke álggahuvvon vihttanuppelohkái registrerejuvvon miellahtu rievtti vel ovtta áirasii.

Jienasteami oktavuođas jienastit áirasat ovtta rukses jienastangoarttain. Rukses jienastangoarta vástida 15 jiena.

Juohke ovttaskas sámi miellahtus lea riikkačoahkkimis okta jietna dan jagi rájis go miellahttu deavdá 16 jagi.

Ovttaskas sámi miellahtus ii leat seamme áiggi jienastanriekti iežá miellahtu ovddas.

Jienasteami oktavuođas jienasta ovttaskas miellahttu ovtta ruoná jienastangoarttain. Ruoná jienastangoarta vástida 1 jiena.

Mearrádus váldo jus ii mihkkege iežá mearriduvvo dáid njuolggadusaid mielde eaŋkilis eanetloguin. Jus leat seammelágán jienastanlogut, de lea sátnejođiheaddjis duppaljienastat earret válggain main vuorbi mearrida.

Liige riikkačoahkkin oažžu almmuhuvvot stivrras dahje unnimusat 4 stivralahtuin muhtin ášši dihte dahje go ruhtadoallodárkkisteaddjit dan gáibidit dahje go 2/3 organisašuvnna miellahtuin stivrii čálalaččat gáibidit dan almmuhuvvon áššiin maid sávvet gieđahallat.

Gohččun liige riikkačoahkkimii galgá stivrras, maŋemusat 14 beaivvi ovdal liige riikkačoahkkima, dahkkot čálalaččat miellahtuide. Gohččumis galgá ášši boahtit ovdan ja maid áigi, báiki ja lohku vuoigadahtton áirasat ovttastahtton searvvi dahje ovttastusa ovddas ja maid ovttaskas miellahtut.

Válgaválmmastallanjoavkkus leat 3 lahtu ja 3 sadjásašlahtu ja dain okta gohččojeaddji.

Válgaválmmastallanjoavkku lahtut eai galgga váldit beali ságastallamiin mat gusket lahtuide ja jurddašuvvon lahtuide.

Bissovaš riikkačoahkkin vállje lahtuid válgaválmmastallanjovkui mándáhttááigodahkii mii bistá golbma jagi.

Válgaválmmastallanjoavku galgá evttohit lahtuid visot válggaide, earret válgii lahtuin válgaválmmastallanjovkui.

Miellahtuide galget addot vejolašvuođat buktit evttohusaid válgaválmmastallanjovkui sáddejuvvon válgalisttu bokte.

Válgaválmmastallanjoavkku evttohus galgá čuovvut beaiveortnega riikkačoahkkimii.

Sátnejođiheaddji válljejuvvo njuolga bissovaš riikkačoahkkimis mándáhttaáigodahkii mii bistá 2 jagi.

Stivrras leat 6 bissovaš lahtu ja 4 sadjásašlahtu mat oassálastet n.g. vuoruid mielde. Dát válljejuvvojit riikkačoahkkimis 2 jahkái.

Jus lahttu heaitá mándáhttaáigodagas, de dahkko dievasmahttinválga áigodaga loahppa áiggi ovddas lagamus čuovvu riikkačoahkkimis.

Stivra vállje stivrra siskkobealde várre sátnejođiheaddji ja maid stivrra siskkobealde dahje olggobealde čálli ja ruhtadoalli.

§ 17

Stivra čoahkkinastá unnimusat njeallje gearddi jahkásaččat ja maid go stivrra sátnejođiheaddji atná dárbbašlažžan, go unnimusat 3 stivralahtu dahje juhkosa dan gáibidit dieđuin áššiin maid sávvet gieđahallojuvvot.

Beavdegirji galgá čállot stivračoahkkima oktavuođas ja galgá gávdnot čohkkejuvvon riikkaorganisašuvnna čállingottis.

Bargojuogus galgá válbmet stivračoahkkimiid ja čađahit stivrra mearrádusaid.

Sierra bargojoavku sáhttá stivrras válljejuvvot vissis jearaldahkii.
Stivra mearrida rávvagis ja ovttasbargohámiid birra bargojovkui, ja maid vállje bargojoavkku sátnejođiheaddji ja lahtuid.

RSÄ:a juhkosat válljejuvvojit riikkačoahkkimis ja galget stivrii válbmet jearaldagaid mat gullet juhkosa áššesuorgái.

Juhkosis leat unnimusat 3 bissovaš lahtu, válljejuvvon riikkačoahkkimis guovtti jagi mándáhttaáigodahkii.

Juhkosat válljejit juogussátnejođiheaddji juhkosa siskkobealde ja maid juogusčálli juhkosa siskkobealde dahje olggobealde.

Juogus čoahkkinastá unnimusat guokte gearddi jahkásaččat, ja maid go juhkosa sátnejođiheaddji oaivvilda dárbbašlažžan dahje stivra dan gáibida dieđuin áššiin maid sávvet oažžut gieđahallojuvvon.

Beavdegirji galgá čállot juogusčoahkkima oktavuođas ja galgá gávdnot čohkkejuvvon riikkaorganisašuvnna čállingottis.

Bargit válljejuvvojit stivrras, mii mearrida visot virggiid virgáibidjamis riikkaorganisašuvnnas ja čuožžovaš virgáibidjaneavttuid birra.

RSÄa ruhtadoalut ja hálddašeapmi dárkkistuvvojit jahkásaččat guovtti ruhtadoallidárkkisteaddjis. 1 ruhtadoallodárkkisteaddji ja okta sadjásaš válljejuvvojit guovtti jagi ovddas gearddis riikkačoahkkimis. Okta ruhtadoallodárkkisteraddji lea dohkkehuvvon ja son ii válljejuvvo riikkačoahkkimis. Ruhtadoalut ja beavdegirjjit galget ovttas doaibmačilgehusain addot ruhtadoallodárkkisteddjiide ovtta mánu ovdal riikkačoahkkima.

Ruhtadoallodárkkisteaddjit sáhttet gáibidit gohččojumi liige riikkačoahkkimii.

Riikkačoahkkin mearrida miellahttomávssu sturrodagas boahtte jagi ovddas sihke ovttaskassii/vehkii ja servviide/ovttastusaide.

Rievdadeapmi njuolggadusain sáhttá dahkkot mearrádusa mielde unnimusat guokte goalmmátoasse eanetloguin guovtti čuovvu riikkačoahkkima oktavuođas maŋŋel stivrra gieđahallama.

RSÄ ii sáhte heaittihuvvot jus ii leat mearrádus dan birra váldon unnimusat vihtta guđátoasse eanetloguin guđđojuvvon jienain riikkačoahkkima oktavuođas ja jus ii duođaštuvvo liige riikkačoahkkimis áramusat guokte mánu das maŋŋel.

Jus RSÄ heaittihuvvolivččui, de mearrida čoahkkin got dan opmodagain galgá dahkat.