Njolkedassh

Same Ätnam saemien rijhke-åårganisasjovne (RSÄ) galka saemien åejvie-åårganisasjovne årrodh saemide Sveerjesne.
RSÄ laavenjassem åtna demokratije hammoen nuelesne saemien ïedtjh gorredidh jïh skraejriehtidh kultuvren, sosialen, reaktan jïh ekonomijen mïetie.
RSÄ galka eadtjohkelaakan barkedh ulmide jaksedh mejtie RSÄ:n ulmieprogrammese tjaaleme jïh jeatja nännoestimmieh mejtie rijhke-åårganisasjovnen laantetjåahkoeh vaalteme.

§ 2
Lihtseginie saemie siebride jïh tjåangkojde
Gieh lihtsegh åadtjoeh rijhke-åårganisasjovnesne årrodh leah siebrieh jïh krirrieh mah eah njolkedassh utnieh Same Ätnamen ulmieprogrammen vuestie.

Ohtseme lihtseginie Same Ätnamasse dan paragrafen mietie gelkieh tjaeledh jïh nännoestidh laantetjåahkosne. Lihtseginie orrijidh gosse ståvrose dan bïjre tjaaleme jallh jis ij leah jaepiemaaksoem maakseme.

Gieh lihtsegh åadtjoeh rijhke-åårganisasjovnesne årrodh lea dovne almetje saemie veasojste. Aajne almetjidie , mah eah eraoelihtsege, lihtseginie orrijidh gosse rijhke-åårganisasjovnen kanslijese tjaaleme jallh jis ij leah jaepiemaaksoem maakseme.

Earoelihtseginie laantetjåahkoe lihtsegasse bäjhkohte gosse dihte maam joekoen buerie dorjeme. Eah earoelihtsegh lihtsegemaaksoem maeksieh, dah seamma reaktah jïh dïedth utnieh goh aajne lihtsege dan paragrafen mietie.

Gieh lihtsegh åadtjoeh rijhke-åårganisasjovnesne årrodh lea aaj jeatja krirrie jallh jeatja aajne almetje. Dihte lihtsege duedtielihtsege. , Duedtielihtsege lihtseginie orrije gosse rijhke-åårganisasjovnen kanslijese tjaaleme jallh jis ij leah jaepiemaaksoem maakseme.

Duedtielihtsege ij leah reaktam gielem vedtedh jïh eah dejtie maehtieh ståvrose veeljedh.

§ 5
Lihtsegem orrijehtedh

Lihtsege gie ij njolkedassh dåeredieh jallh saemie ïedtji vuestie barkieh Rijhketjåahkoe maahta dallegh daam lihtsegem orrijehtedh.
§ 6
Njolke laantetjåangkoe

RSÄ:n jollemes nännoestimmie åårgane lea njolke laantetjåahkoe mejtie akten aejkien jaepesne utnieh gåessie jïh gusnie ståvroe nännoste.
Ståvroe galka minngemes göökte askij åvtelen gohtjesovvemem sedtedh jïh bäjhkoehtidh gåessie jïh gusnie tjåahkoem utnedh jïh sarnodh man gellie saadth-almetjh mah åadtjoeh gïelem vedtedh sïebrijste jïh krirrijstie.

Motsjovnh njolke rijhketjåahkose galka ståvroe utnedh minngemes akten asken rijhketjåahkoen åvtelen.

Åvtohkem veeljedh rijhketjåahkoem stuvredh.
Tjaeliehtäjjam veeljedh rijhketjåahkose
Sjiehtedäjjam veeljedh rijhketjåahkose
Nännoestidh vuekien bïjre guktie rijhketjåahkose gohtjesovveme.
Ståvroen jïh revisoren tjaalegen bïjre digkiedidh jïh nännoestidh , jïh dellie åadtjoeh guhtjelassh biejedh
Aamhtesem mejtie ståvroe rijhketjåahkose sedteme
Aamhtesem mejtie lihtsege hööhkeme
Åejviem jïh ståvroem RSÄ:se veeljedh
Moenehtsem veeljedh
Göökte revisorh veeljedh jïh sijjiesadtjh
Veeljememoenehtsem veeljedh.

Juktie aelkebe presidijen åvtohkasse jïh tjaelietäjjese darjodh gelkieh krïebpesjimmieh sjiere tjaatsegasse tjaeledh.
Åenehks tijjem soptsestidh. Jis tjåahkosne vååjnoes åenehks tijje sjädta dellie åvtohke maahta soptsestimmie åeniedehtedh.
Rijhketjåahkoen åvtohke maahta disse gien nommem jeahteme replikem vaestiedidh

Gosse sïevem digkiedimmesne beajeme galka åvtohke nuepiem vedtedh disse gieh krïebpesjimmieh vaajtelh biejedh. Dellie jiehtedh sïevem beajeme. Gosse daam dorjeme eah maehtieh orre krïebpesjimmieh biejedh jallh eah gieh vielie åadtjoeh soptsestidh daaletje guhtjelassesne.
Reservasjovnem nännoestimmien vuestie dallegh biejedh gosse daaletje aamhtesinie digkiedeminie. Reservasjovnem dallegh tjaeledh biejedh gosse guhtjelassem nännoestamme, åvtohkasse jallh tjaeliehtäjjese vedtedh. Sjiere tjaatsege tjiehtjelisnie gååvnesje.
Kriebpesjimmie bååstede remissen bïjre pryövedh jeatja kriebpesjimmiej åvtelen.
Guhtjelasse mejtie ij leah daan biejjie-öörnegasse tjaaleme jallh ij Same Ätnamen njolkedassine laantetjåahkoen åvtohke nännoste seamma goh vuekiebarkoen mietie.

Saemiej siebrieh jïh krirrieh sadthalmetjh utnieh, man gellie lihtsegh mejtie lihtseginie registrereme dah sadthalmetjh rijhketjåahkose. Jis 15 lihtsegh dellie reakta aktem sadthalmetjem utnedh, jïh fierhtenen aalkeme luhkievijhteden lihtsegem mejtie registrereme reaktam akten vielie sadthalmetjem utnedh.
Fierhtene sadthalmetje 15 gielh åtna.

Gosse gïelem vedtedh sadthalmetje rööpses gïeleguvviem åtna. Rööpses gïeleguvvie 15 gïelh åtna.

Fierhtene aajne saemien lihtsege rijhketjåahkosne aktem gïelem åtna jaepeste gåessie lihtsege 16 jaepien båeries sjidteme.

Aajne saemien lihtsege ij åadtjoeh seamma aejkien jeatja lihtsegen åvteste gïelem vedtedh..

Gosse gïelem vedtedh aajne lihtsege kruana gïeleguvviem åtna. Kruana gïeleguvvie 1 gïelem åtna.

Nännoestimmie nännoestidh aelhkies majoritetene jis ij naan jeatja njolkedassine tjaaleme. Jis seamma gïelelåhkoe dellie åvtohke gïelem nännoste, veeljemisnie dellie vuerpie nännoste.

Lijkie rijhketjåahkoem utnedh ståvroe åadtjoeh bäjhkoehtidh jallh unnemes 4 ståvroelihtsegijstie sjïere aamhtesen bïjre jallh revisorh daam krïepesjigan jallh gosse 2/3 åårganisasjovnen lihtsegijstie ståvrose dan bïjre tjaelieh kriepesjieh jïh jiehtieh magkeres aamhtesi bïjre sijhtieh digkiedidh.

Bäjhkoetimmiem lijkie rijhketjåahkose galka ståvroe sedtedh, minngemes 14 biejjieh lijkie rijhketjåahkoen åvtelen, tjaaleme bäjkoehtimmesne. Bäjkoehtimmesne aamhtesem tjaeledh jïh tijjem, sijjiem jïh man gellie sadthalmetjh mah reaktam unieh sïebrijste jallh krirrijstie jïh aajne lihtsegijstie.

Veeljememoenehtsinie 3 lihtsegh jïh 3 sijjiesadtjh jïh akte dejstie edtja gaajhkide gohtjesovvedh.

Veeljememoenehtsen lihtsegh gelkieh opartiske årrodh barkosne lihtsegi bïjre jïh gieh edtjieh lihtseginie veeljedh sjidtedh.

Njolke rijhketjåahkoe lihtsegh veeljememoenehtsasse veelesuvvieh boelhkesne golme jaepine.

Veeljememoenehtse lihtsegh raereste gaajhkh veeljemidie, ij leah gåessie gännah moenehtse lihtsegh veeljememoenehtsasse veeljieh.
Lihtsegh gelkieh nuepiem åadtjodh veeljememoenehtsem raeriestidh seedteme veeljemelästoen tjïrrh.

Veeljememoenehtsen raeriestimmieh gelkieh biejjie-öörnegisnie årrodh rijhketjåahkose.

Ståvrosne 6 njolke lihtsegh jïh 4 sijjiesadtjh gieh meatan tjåahkojne guktie lästosne tjaaleme edtja jårredh..
Rijhketjåahkoe dejtie 2 jaepesne veeljesovveme.

Gosse lihtsege orriji mandateboelhkesne dellie lissieveeljemem darjodh lihkemes rijhketjåahkosne boelhkesne mij aajmone.

Ståvroe sjisjnjelen lijkie åejviem veeljesåvva jïh sjisjnjelen jallh bäjngolen tjaeliehtäjjam jïh kassörem.

Ståvroe unnemes njieljie aejkieh jaepesne tjåahkoeh åtna jïh dovne gåessie ståvroen åejvie ussjede daerpies lea, gosse unnemes 3 ståvroelihtsegh jallh moenehtse daam sijhtieh jïh aamhtesidie bäjkoehtidh man bïjre vaejtieh digkiedidh.

Ståvroe reaktam åtna nännoestidh gosse unnemes 4 lihtsegh meatan leah.
Protokollem gelkieh tjaeledh ståvron tjåahkosne jïh dejtie tjåangkesne utnedh rijhke-åårganisasjovnen barkoesijjesne.

Ståvroe barkoedåehkiem veeljesåvva unnemes 3 lihtseginie.
Barkoedåehkie edtja barkedh öörnedh ståvroetjåahkoem jïh darjodh maam ståvroe nännoestamme.
Sjïere barkoedåehkie ståvroe maahta veeljedh joekoen guhtjelassese.
Ståvroe nännoste guktie barkedh jïh ektiebarkoen bïjre barkoedåahkan, jïh barkoedåehkien åvtohkem jïh lihsegh veeljesåvva.

RSÄ:n moenehtse rijhketjåahkoe veeljieh jïh dan barkoe lea ståvrose guhtjelassine barkedh mejtie moenehtsen aamhtesedajvesne leah.
Moenehtsinie unnemes 3 lihtsegh mejtie rijhketjåahkoe veeljeme mandateboelhkesne göökte jaepine.
.
Moenehtse sjisjnjelen moenehtseåvtohkem veeljieh jïh sjisjnjelen jallh bäjngolen moenehtsen tjaeliehtäjjam.

Moenehtse unnemes göökten aejkien jaepesne tjåahkoeh åtna, jïh dovne gåessie moenehtsen åvtohke ussjede daerpies lea jallh gosse ståvroe daam säjhta jïh aamhtesidie bäjkoehtidh maam vaejtieh digkiedidh.

Protokollem gelkieh tjaeledh moenehtsen tjåahkosne jïh dejtie tjåangkesne utnedh rijhke-åårganisasjovnen barkoesijjesne.

Rijhketjåahkoe nännoste guktie barkedh jïh ektiebarkoen bïjre barkoedåahkan

Ståvroe barkijh veeljie jïh nännoste gieh edtjieh barkoem åadtjodh rijhke-åårganisasjovnen sjisjnjelen jïh nännoste daaletje barkoedarhken bïjre.

RSÄ:n ekonomije jïh reereme fierhten jaepien göökte revisorh kraantijägan. 1 revisorem jïh 1 sijjiesadtjem göökte jaepieboelhkine rijhketjåahkoeh veeljieh. Akte revisore auktorisereme lea jïh ij rijhketjåahkoeh daam veeljieh. Ekonomije jïh protokollh gelkieh barkoetjaalegen ektesne revisoride sedtedh akten asken rijhketjåahkoen åvtelen.

Rijhketjåahkoe nännoste man jijnjem maeksedh lihtsegemaaksosne båetije jaapan dovne aajnese/fualhkan jïh aaj siebride /krirride.

Njolkedassh jeatjadehtedh maehtieh darjodh jis unnemes göökte golmeåesiej majoritetene daam nännoestamme göökte lihkemes rijhketjåahkojne gosse ståvroe dejnie barkeme.

Eah maehtieh RSÄ:m orrijehtedh unnemes ean dan bïjre nännoestamme unnemes vïjhte golmeåesiej majoritetene dejstie mah gïelh utnieh rijhketjåahkosne jïh dan bïjre bäjkoehtidh lijkie rijhketjåahkosne aaremes göökte askh männgan.